Pyydettiin kirjoittamaan tiimin vierailijoista. Ja kun käsky käy, niin kukko laulaa.
Koska meillä ei ole millään mittareilla arvioituna liikaa kokemusta monikulttuurisesta toiminnasta ja toimijoista, meille on järjestetty pari vierailevaa puhujaa. Toinen puhuja oli Suomen Pakolaisapu-järjestöltä, toinen oman talomme maahanmuuttajien valmistavan koulutuksen opettaja.
Asiantuntijuus on sitä, että on toiminut jonkin asian parissa niin pitkään, että voi vain sanoa jonkin asian yksinkertaisesti olevan näin. (Esimerkiksi etiikassa voi siis olla asiantuntija, vaikkei filosofian maisteriksi olisikaan valmistunut. Luonnollisesti perustelut ovat kuitenkin tärkeä osa asiantuntijuutta.) On ollut mukava kuulla kokemuksia ihmisiltä, joiden oma työskentely ja kertomukset perustuvat kokemuksiin, eivät fiktiivisiin stereotypioihin tai luulotauteihin.
Maahanmuuttajaopettaja oli itsekin lähdössä Afrikkaan päin ja jakoi mielellään kokemuksia Suomeen päin muuttaneista afrikkalaisista. Kertomukset saivat ainakin oman motivaationi kohoamaan. Pakolaisavun puhujan sanoisat minulle suurin osa oli tuttua kauraa, olin lukenut nimittäin hiljattain erään kirjan pakolaisuudesta - ne ovat silti asioita, joista on tärkeää puhua ja jotka on tärkeää tiedostaa.
Arvostaisin suuresti, jos saisimme paikalle jonkun Etiopiasta Suomeen muuttaneen henkilön. Kun ihminen puhuu kotimaastaan, tilanne on aina eri kuin sellaisen ihmisen, joka käy siellä vierailijana - etenkin kun neljä viikkoa on loppujen lopuksi hyvin lyhyt aika viipyä maassa, joka on kulttuurillisesti niin runsas ja kukoistava kuin Afrikka. Toivon ja uskon, että tulevaisuudessa meillä on luvassa vielä vierailijoita ennen kuin lähdemme aloittamaan suurta matkaamme.
Sitä odotellessa, kisses & hugs,
Serafima
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti