Reissupedagokiikkaa

Matkalla opiskelijoiden kanssa

Tässä blogikirjoituksessa pohdin lähinnä sitä mitä asioita kannattaa huomioida, kun on opiskelijaryhmän/ohjattavien kanssa opintomatkalla. Miten kannattaa valmistautua reissuun? Miten luoda ryhmälle turvallinen ja positiivinen ilmapiiri? Olen tehnyt useita ja hyvin erilaisia reissuja yhdessä opiskelijoiden kanssa. Tämä kirjoitus on kokoelma niistä kaikista. Paljon matkan valmisteluun ja toteutukseen vaikuttaa se, onko mukana kuusi vai 22 opiskelijaa, sekä suuntautuuko reissu Ilomantsiin nuorisotalolle vai Etiopiaan Addis Ababaan.

Ennen matkaa

Ohjaajan kannattaa tuntea jollain tavalla ryhmä. Enkä tässä tarkoita pelkästään sairauksia tai harrastuksia, vaan myös sitä millainen ihminen opiskelija on. Ohjaaja voi jossain määrin vaikuttaa siihen, ettei matkan aikana konfliktit kriisiydy. Jos ohjaaja tietää, että joku ryhmästä on tempperamenttinen, niin hän voi sopeuttaa palautteen ja toiminnan osittain niin, ettei turhia kilareita synny.

Jos on mahdollista, niin ryhmä kannattaa ”ryhmäyttää”, mikä tarkoittaa sitä, että luodaan opiskelijoille aikaa ja tilaa toimia ja keskustella yhdessä. Positiivisten kokemusten luominen on tärkeää jo ennen matkaa. Jos matka suuntautuu nk. haastaviin olosuhteisiin, voi ryhmän kanssa toimia ennen reissua sellaisissa tehtävissä, että yksilön/ryhmän stressitaso nousee. Ohjaaja ja ryhmä saavat tästä tärkeää tietoa, miten yksilöt/ryhmä toimii, kun ollaan oman mukavuustason ulkopuolella. Toisaalta jos aikaa ryhmäytykselle on vähän, niin se lähinnä raapaisee pintaa. Itse uskoisin, että siinä tapauksessa kannattaa luoda ryhmälle jokin positiivinen kokemus ennemmin, kuten yhteinen piknikki tai futispeli, kuin kokeilla rajoja.

Ryhmän kanssa kannattaa keskustella miten heidän mielestään ryhmän pitää toimia. Yleensä jos ryhmäläiset eivät tunne toisiaan (ja vaikka tuntisivatkin) on yhteisten päätösten tekeminen aikaa vievää puuhaa. Kompromissikyky on erilainen opiskelijoiden kesken. Ohjaaja voi toki sanella mitä tehdään ja milloin (autoritaarinen malli), mutta ohjattavia tällainen malli ei useinkaan sido toimintaan mukaan. Lisäksi tämä aiheuttaa riippuvuutta ohjaajasta ja ohjattavan omatoimisuus vähenee. Ohjaajan tärkein rooli on luoda sellaisia tilanteita, joissa ryhmäläisten välinen vuorovaikutus lisääntyy, mieluiten myös kunnioitus sekä luottamus. Tilanteiden ei ole aina pakko olla leikkejä, pelejä tai retkiä, vaan keskusteluja voidaan käydä kahvilla, takkaa sytyttäessä yms. Koulu tilana tällaisiin keskusteluihin on usein huono, koska opiskelijat usein odottavat, että opettaja kertoo valmiit vastaukset. Lisäksi tila on usein ankea. Opettajalla on penkki edessä ja opiskelijat istuvat rivissä. Tällainen tila sopii hyvin tietyntyyppiseen opettamiseen, mutta ei lisää opiskelijoiden välistä kommunikaatiota tai fyysisen tilan rikkomista.

Ohjaajan tulisi lisätä jo ennen matkaa ohjattavien epävarmuuden sietoa ja muutoshalukkuutta. Tämä on tanssia nuoralla. Kuinka paljon ohjaaja ”tekee valmiiksi” ja kuinka paljon ohjattavat tekevät. Jos epävarmuus menee rajan yli, ei toiminta ole onnistunut. Epävarmuutta ei kannata lisätä tulevaa matkaa kohtaan – päinvastoin – hyvällä suunnittelulla ja asioiden läpikäymiselle ennen reissua säästää paljon energiaa. Muutosharjoituksia vastaavasti voi tehdä esim. muuttamalla joitain jo sovittuja suunnitelmia. Muutokseen täytyy olla jokin syy, joko muutos järkevämpi tai opiskelijoiden toiveista johtuva. Muutokset yleensä herättävät vastustusta ja joskus jopa konflikteja. Hyvällä ennakkosuunnittelulla – on valmiiksi monia eri suunnitelmia – voi stressiä vähentää.

Ohjaajallakin pitää olla jokin visio miten ryhmän kanssa toimitaan, mihin ryhmän kanssa voi päästä. Ohjattavia pitää kuunnella, mutta ei aina uskoa. Myös omia näkemyksiä täytyy pystyä tarkastelemaan kriittisesti. Jos ohjaajalla on huono muisti, niin kannattaa kirjata tärkeimmät asiat ylös. Ja sovittuja asioita kannattaa toistaa, sillä ihmiset muistavat eri tavalla asiat, kun aikaa on vierähtänyt.

Tärkeitä dokumentteja ennen matkaa ovat matkasuunnitelma ja turvallisuussuunnitelma. Ohjattavat voivat tehdä nämä dokumentit, mutta ohjaajan täytyy tsekata ne läpi ja tarvittaessa muuttaa niitä. Lisäksi tärkeimmät dokumentit pitää hyväksyttää esimiehillä/naisilla. Matkasuunnitelmaan tulee mm. tavoitteet, ryhmän tiedot, reittitiedot ja pedagogiset tavoitteet. Jos opintomatka suuntautuu ulkomaille, niin tärkeitä dokkareita ovat myös passien kopiot, mahdolliset viisumit ja vakuutukset. Ennen matkalle lähtöä pitää funtsia myös yhteydenpito läheisiin l. läheisten tiedot kannattaa kirjata ylös.

Jos tiedossa oleva matka on raskas l. vastuuta on paljon, lämpötila on joko kuuma tai kylmä ja kulttuuri hyvin erilainen, kannattaa ohjaajan treenata itsensä hyvään kuntoon. Tämä ei tarkoita sitä, että ”huonokuntoiset” eivät voi tehdä opintomatkoja ulkomaille. Hyvä fyysinen kunto helpottaa matkan rasituksista selviämistä (jetlagit, kulttuurishokit yms.) Kun itse on fyysisesti iskussa on helpompi tarkkailla ohjattavien kuntoa ja muutoksia ryhmädynamiikassa. Jos itse on tiltissä, ei pysty huolehtimaan kuin omasta olemuksestaan.

Matkakollegat

Matkalle lähdetään harvoin yksin, etenkin jos mukana on opiskelijoita. Kollega on tärkein tuki ja turva matkalla ja tämä kannattaa huomioida jo ennen reissua. Jos mahdollista, niin yhteistyö kannattaa aloittaa jo Suomessa. Tavoitteet ja kirjalliset suunnitelmat kannattaa käydä läpi hyvissä ajoin, samoin myös mahdolliset vastuualueet.

Kaikki mahdollinen tieto kannattaa jakaa työyhteisön ja ennen kaikkea matkalle lähtevien välillä. Itse suosin monikanavaista viestintää, s-posteja, dokumentteja sekä suullisia tiedotuksia kokouksissa yms. Avoin tieto lisää mahdollisuutta siihen, että matkasuunnitelmat paranevat ja epätietoisuus vähenee.

Mitä messiin?

Tavarat joita matkalla tarvitset, on suhteessa jälleen matkakohteeseen ja matkan tarkoitukseen. Aiheesta on monia hyviä matkaoppaita tarjolla. Ohjaajan kannattaa tehdä ohjeellinen lista mitä matkalle kannattaa pakata mukaan. Passi ja viisumi on hyvä olla mukana. Lisäksi työhön liittyvät ohjaustarvikkeet sekä henkilökohtaiset lääkkeet on pakollisia. Muuten matkalle riittää periaatteessa ”släpärit ja shaali”. Matkakohteesta voi ostaa usein kaiken tarvitsevan.

Jos matkalle on yhteisiä tarvikkeita, ne voidaan jakaa tasaisesti kilomäärän mukaan. Kamat on hyvä punnita, ettei kentällä tule ikäviä yllätyksiä esim. lisämaksuja. Jos näin uhkaa käydä, niin voi yrittää hymyä ja puhetta. Ihmeen monista paikoista selviää selittämällä. Kilarit ei kannata, koska agressio takaa yleensä ylimääräisen maksun.

Matkan aikana

Jos matka on lähellä extremeä, niin muutama yleinen vinkki on hyödyllinen. Nuku aina kuin voit: jos tallustelet samoilla silmillä lentokoneeseen valvotun yön jälkeen, niin seuraava päivä on takuuvarmasti horrosta. Toisaalta jos päivä on lentoa täynnä, on nukkuminen mainio tapa matkustaa. Nukahdat nousussa, heräät kentällä, vaihdat konetta ja taas unta palloon. Kätevää.

Käy vessassa aina kuin voit. Näissä on nimittäin jonkin verran eroa. Afrikan matkoilla (Namibia, Etiopia) on nähnyt monta jännää versiota. Aina ei voi tietää milloin pääsee saniteettitiloihin, joten matkustamisen mukavuus nousee, jos ei tarvitse jännittää milloin pääsee seuraavalle märkäpysäkille.

Pidä yllä positiivista henkeä: jos olet vastuussa ryhmästä, niin huolehdi että ruoka-, vessa-, ja lepotaukoja on riittävästi. Muistuta veden juomisesta jos matkustat kuumassa ilmanalassa. Yllättävän monella unohtuu tarvittavan nesteen nauttiminen. Jännitys tulevasta työpajasta tai yleensä matkustamisesta voi unohduttaa nesteyttämisen.

Pidä tuntosarvet pystyssä: tarkkaile ryhmän tuntemuksia. Jos joku on epätavallisen hiljaa, kalpea tai muuten käytös poikkeaa ”normaalista” on ohjaajan tehtävä kysyä ohjattavalta mikä on meininki. Myös huumoria voi käyttää, mutta sen käytössä tulee noudattaa jonkin verran varovaisuutta. Väärinymmärrykset huumorin kautta ovat yleisiä ja usein, mikä on tarkoitettu vitsiksi, kääntyy loukkaukseksi. Ohjaajan kannattaa kertoa ja kerrata mikä on päivän ohjelma ja mitä mahdollisia muutoksia asiakasryhmältä on tullut.

Iltapurut

Päivät yleensä päätetään jonkinlaisen purkuun, jossa pohditaan miten päivä on mennyt ja kerrata seuraavan päivän ohjelma. Jos ohjattavia on paljon, niin iltapurut voivat venähtää hyvinkin pitkiksi. Silloin on vaarana, että purun tarkoitus – fiilisten purku ja hyvän olon lisääminen sekä varmuus tulevasta – kääntyvät itseään vastaan. Pahimmillaan iltapurku lisää jännitystä ja stressiä. Tämän takia ohjaajan kannattaa miettiä hyvin tarkkaan millainen on iltapurun muoto ja missä vaiheessa kannattaa iltapurku ottaa. Esimerkiksi jos takana on kahdeksan tunnin helteinen workshop –päivä, niin ei välttämättä kannata pitää fiiliskierrosta heti töiden jälkeen. Riski, että pallot putoaavat on suuri.

Ylipäätään kannattaa miettiä kuinka syvälle kannattaa mennä iltapuruissa esim. tunteisiin. Mitään syväanalyysia ei kannata millään rankalla reissulla tehdä. Ryhmää pitää kuitenkin kuunnella ja myös fiiliksiä huomioida. Iltapurun ei aina tarvitse olla suullinen, joskus se voi toimia rauhoittumisharjoituksen esim. postikortin kirjoittaminen itselle tai läheiselle (ei kannata tehdä reissun alussa, voi tulla koti-ikävä).

Reissupedagokiista

Kun olet tien päällä ohjattavien/opiskelijoiden kanssa, olet 24/7 töissä. Tarkoitan tällä sitä, että kaikki tehdään ensinnäkin yhdessä. Lisäksi olet ohjattavien/opiskelijoiden turvallisuudesta vastuussa. Tämä on ammatillisesti hienoja mahdollisuuksia käydä mitä moninaisempia keskusteluja ohjattavien kanssa. Työympäristönä voi toimia taksin takapenkki, uima-altaan reuna, aamukahvipöytä. Parhaimmat keskustelut olen käynyt oudoissa ympäristöissä. Yhteinen kokemus luo luottamuksen, tilan ja ajan mahtaville keskusteluille. Tähän ei luokkahuoneessa yleensä pääse.

Esimerkiksi kulttuurien välisestä kommunikaatiosta ja kulttuurishokista voi käydä keskusteluja Suomessa, mutta vasta yhteinen kokemus luo mahdollisuuden viitata näihin teoriatietoihin. Teoria ennen matkaa, matkan aikana ja matkan jälkeen avaa monelle uusia ajatuksia ja muuttaa myös suhtautumista omaan itseen ja ympäristöön.

Koska vastuu on suuri ja matka - vaikkakin on yleensä antoisa – raskas, niin omasta itsestä huolehtiminen on tärkeää. Tärkeää on, se että yhteistyö kollegan kanssa toimii. Lisäksi yhteistyökumppanit matkalla on hyvä valita huolella. Lisäksi ruoka- ja nestehuolto on syytä pitää kunnossa. Matkalle kannattaa ottaa mukaan jotain sellaista tekemistä jolla pääsee hetkeksi irti arjesta; esimerkiksi musiikki, kirjat, sudokut yms. tuovat pieniä henkisiä keitaita reissuun.

Asenteesta

Tärkein lähtökohta reissulle on oma asenne. Jos suhtaudut avoimen uteliaasti sekä ohjattaviin että muihin kohtaamiisi ihmisiin, kulttuuriin ja ympäristöön, niin matka on jo lähtökohtaisesti onnistunut. Joka reissulla oppii itsestä, ohjattavista ja ihmisyydestä jotain uutta.

Suosittelen kaikille keillä on mahdollisuus lähteä ohjattavien kanssa opintomatkalle. Itsensä haastaminen ja uusien asioiden kokeileminen lisäävät intoa työelämään ja iloa koko elämään.

Etiopiassa, Addis Ababa 26.2.2012

Jussi Hakuli, PKO/AMONI

Nuva –opiskelijaryhmän kanssa (Eve –kollega, Rasmus, Annemari, Jenny, Serafima, Laura, Lauri ja Henna)

TYÖPAJAT -Workshops

Lauantai 25.2.2012

Lauantaina aamulla vedimme kaksi kertaa työpajat koululla. Työpajat kestivät yhden tunnin, joten työrupeama oli kaksi tuntia.

Koulu oli iso ja oppilaita oli paljon. Alussa tosin näytti, että heitä olisi parikymmentä - kunnes heitä tuli kymmenittäin lisää. Ohjaukset menivät hyvin ja loppuajasta juttelimme niitä näitä oppilaiden kanssa. Itse muun muassa opetin numeroita suomeksi ja vastaheittona muksut opettivat numerot amharaksi. Siis ykkösestä kymmeneen.

Koulun jälkeen kävimme syömässä ja kohta huomasimme olevamme paratiisi-alueella - eli Tena Kebenassa! Siellä vedimme jälleen työpajat, mutta sitä ennen lapset lauloivat meille tervetulolaulun.

Työpajat käynnistyivät ja etenimme hienon suunnitelman mukaan: työpaja kerrallaan, minun ja Hennan työpaja viimeisenä.

Päivän lopuksi annoimme heille hammastahnatuubeja, hammasharjoja ja karkkipussin! Lasten ilme oli karkkienmaistelutuokion aikana näkemisen arvoinen, koska Suomen karkit... Kai lopulta osalle maistui.

Tena Kebenan jälkeen työpäivä päättyi ja valmistauduimme sunnuntain "vapaa"-päivään - eli opparia yms.

TERVEISIN LAURI (EI HENNA)

Hiilidioksiditropiikki

Kertoilen teille nyt tarinoita hieman yleisistä fiiliksistä, mutta erityisesti viime viikon maanantain tunnelmista. Työtäni viivästyttivät huonot yhteydet internetiin, se, ettemme vierailleet EYA:lla, ja pienimuotoinen sairastelu - ei siis mitään vakavaa tai ennenkuulumatonta Afrikan taivaan alla.
Viime viikon maanantaina vietimme "toimistopäivän" EYA:n tiloissa. Uuteen hotelliin olimme ehtineet totuttautua, ja oli mukava päästä päivittämään blogia ja vaihtamaan sähköpostikuulumisia tuttavien kanssa. Vaikka olo oli kurkkukipuinen ja flunssainen (mitä ei uskoisi helposti voivan tapahtuvan näin lämpimässä ilmanalassa), fiilis oli korkealla. Koti-ikävä oli vaihtelevanasteista ja englanti tuntui vaikeasti ymmärrettävältä, niin vahvasti sitä täällä murretaan.
Vaikka ihmiset puhuvatkin paksulla korostuksella, he usein varmistavat moneen otteeseen että viesti on varmasti mennyt perille. Ihmisiä on kaduilla ja työpaikoilla kaiken näköisiä, värisiä ja kokoisia. Maanantain toimistopäivä auttoi omalta osaltaan valmistautumaan työpajojen aloittamiseen; kun takana oli viikko ”laskeutumisaikaa” eikä pakonomaista tarvetta tuijottaa kaikkea vastaantulevaa enää ollut, tuntui töiden aloittaminen ihan mielekkäältä.
Päiväkirjaani olen kirjoittanut paljon rakkaudesta tätä upeaa maata kohtaan. Etiopialla on oma tuoksunsa; se on sekoitus vuoristoilmaa, pölyä ja savua. Vaikka yhteydet kotipuoleen ovatkin huonohkot, sen kanssa on vain pakko jotenkin elää. Enää kaksi viikkoa, kaverit, ja sitten nähdään! Pärjäilkää siihen asti ja pitäkää Suomi pystyssä.
Kisses&hugs,
Serafima

Friday/Perjantai 24.2

First in English: At Friday we went to Woira Primary School. Because we only had one classroom and a library, everyone instructed their workshops only one or two times.

But there was still lot to do and when someone wasn't instructing their own workshop, they did their best helping the others.

So, in the end, the day was pretty good and everyone can be proud of themselves!

Ja sitten suomeksi: Perjantaina ohjasimme workshoppejamme Woira Primary Schoolissa. Kun aamulla menimme koululle, tuli toki pienenä yllätyksenä, että käytössämme oli vain yksi luokkahuone ja kirjasto. Eihän siinä tietenkään avuttomina jääty seisomaan, vaan jaettiin vetovuorot aamu- ja iltapäiväksi. Ei tosin niin, ettei myös iltapäivällä olisi tullut uusia muutoksia, kun osa ohjaajista joutui melkein uudestaan ohjaamaan vanhaa ryhmäänsä ja kirjastossa ei saanut enää pitää workshoppia, josta lähtee vähän enemmän ääntä.

Vaikka päivän aikana tunnin workshopit vedettiin vain kerran tai kaksi, niin tekemistä riitti kyllä koko päiväksi. Jos ei ollut oma workshop toiminnassa, niin toisten workshopeissa riitti kyllä tehtävää.

Päivästä selvittiin kunnialla, vaikka ainakin allekirjoittanut voi myöntää, että päivän jälkeen kunnon lepo oli kyllä tarpeen.

~Laura

Torstai 23.2.2012

Torstai 23.2.2012

Tanaan herasimme taas kukonlauluun ja suuntasimme hotellin aamiaiselle. Aamupalan jalkeen oli hieman vapaata aikaa. Pelailimme jonkin aikaa korttia auringossa ja otimme rennosti.

Kouluille lahdimme ajamaan paivalla, odottaen jo innolla tyopajojamme. Paasimme koululle ja iso lapsikatras toivotti meidat taas tervetulleiksi koululle. Lapset ovat olleet kaikkialla ihanan iloisia, uteliaita ja hymyssasuin! Heidan positiivisuus tarttuu pakostikin meihin kaikkiin :)

Koululla menimme opettajien huoneeseen keskustelemaan paivan kulusta. Meidan harmiksi, pienen kielimuurin takia, meidan asiakasryhmamme oli lahtenyt jo kotiin kellon lahentyessa kahta, joten sovimme, etta tulemme huomenna, perjantaina, uudelleen koululle jo aamupaivalla pitamaan tyopajamme. Se sopi meille mainiosti, silla aamupaivalla meilla ei viela ollut sovittua ohjelmaa ja iltapaivalla olisimme jokatapauksessa tulleet talle koululle pitamaan tyopajoja.

Lahdimme takaisin hotellille, ja iltapaivan vietimme nauttien Afrikkalaisista kaupoista!
Tuliaisiakin loytyi mukavasti, mutta viela olisi tuliaisia ostettavana, ehka lisaa sitten Awasasta :)

Thursday day started with a nice breakfast and some freetime. We played some card and enjoyed the sun.

In the afternoon we went to school to keep our workshops, but unfortunately students had gone home so we couldn't keep our workshops today. But luckily we could arrange that we can come to this same school tomorrow, wednesday. Then we will instruct in the morning and in the afternoon.

We went back to the hotel and then we went to shopping. We found some souvenirs and that was nice.

-Annemari

TIISTAI 21.2.2012

TIISTAI 21.2.2012

Ensimmainen tyopaja Addis Hibot primary school:ssa. Koko porukalla oli perhosia vatsassa, mutta odotimme innolla paivaa. Olo oli kuin julkkiksella konsanaan, kun pienen pienet lapsukaiset seurasivat meita ja yrittivat koskettaa, huusivat HELLO HELLO WHAT IS YOUR NAME? saatoin muutamaa sataa muksua katellakin. Oma tyopaja: Learn and Sing along sujui oikein hyvin. Opetimme lapsille englanninkieliset aakkoset ja niista kertovat laulun: "A as an apple, a a apple.. B as an ball bb ball..." voi miten ihanaa oli kuunnella heidan lauluaan, lapset myos esittivat omalla kielellaan lauluja. Loppu ajasta leikittiin  ja joppa laulettiin paa, olkapaa, peppu, polvet, varpaat, polvet, varpaat -SUOMEKSI!

Muitten tyopajat meni hyvin ja kaikille jai hyva fiilis koko paivasta, innolla jaimme odottamaan seuraavaa tyopajaa. Hieman sairastelua on ollut porukalla, mutta niistahan myo selvitaan, eikun vaan kohti uusia seikkailuja.

-Jenny

Keskiviikko/Wendesday 22.02

Keskiviikkopaiva alkoi Tena Kebenassa. Jokainen veti noin 45min workshopin ja lisaksi jokainen viela autteli vahan muita. Ryhma oli Tena Kebenan jarjeston jasenia ja he toimivat hyvin ryhmassa. Aamupaiva oli erittain antoisa. Iltapaivalla menimme Ewket Firay Secondary School ja siella jokainen paasi vetamaan jalleen kokonaisen tyopajan. Tassa koulussa kaikki saivat itse valita mihin workshoppiin menevat ja se ehka aiheutti pienen kaaoksen, mutta silti selvittiin kunnialla.

Wendesday was good for workshops. At the morning everyone of us made one workshop in Tena Kebena. Tena Kebena's group was awesome ! After that, we did some workshops in Ewket Firay Secondary school. There was also lots of students and every workshop went fine !

- Rasmus

Paikallista musiikkia

Tunnelmia Afrikasta

Sunnuntai - Sunday

19.2 Sunnuntai, Addis Abeba, Etiopia
Aamu alkoi tutulla ja turvallisella omeletti aamiaisella, kahvin ja tuoreen appelsiinimehun kera. Aamiaisen jalkeen lahdimme kohti Entoto vuoria, jossa vierailimme kuninkaallisten entisessa “palatsissa”, joka tana paivana toimii historiallisena museona ja matkailukohteena. Vuorilla nahtiin erilaisia kirkkoja. Sunnuntai on etiopialaisille pyhapaiva, joten nahtiin paljon messuun menevia ihmisia, kaikilla oli valkeat huivit kiedottuina paan ymparille. Vuorelta oli mahtavat maisemat, saatoimme nahda koko Addis Abeban kaupungin vuorilta.

Palattuamme vuorilta, vierailimme Etiopian kansallismuseossa. Museossa tutustuimme etiopialaiseen kulttuuriin ja sen historian. Museossa oli myos paljon taidetta, vanhoja kayttoesineita, kuninkaallisia vaatteita ja kruunuja. Museo kierros oli aikamatka Etiopian historian syovereihin.

Pizzaaaaa ja pastaaa..

Ruokailun jalkeen ajoimme paikallisen hotellin uima-altaalle. Tyttojen kanssa kauhistelimme, etteiko naisia ollut ollenkaan uimassa, mutta onneksemme nahtiin turisteja ottamassa aurinkoa bikineissa, joten se rohkaisi meita liittymaan muiden joukkoon. Vesi oli kylmaa, mutta virkistavaa.

Uinnin jalkeen ajoimme takaisin Lido hotelliin. Illalla valmistauduimme ja kaunistauduimme Afrikkalaista illanviettoa varten. Saavuimme paikalliseen etiopialaiseen ravintolaan, joka oli sisustettu Afrikkalaiseen tyyliin; matalat poydat ja nahkatuolit, suitsukkeita, heinakoristeita ja seinamaalauksia. Tilasimme erilaisia wotkastikkeita (pataruokia) injera-letun kanssa, ruoka oli oikein maittavaa, vaikkakin hieman erilaista Suomen karjalanpaistiin verrattuna. Ilta paattyi tanssi ja musiikkiesityksiin. Ilta oli ihana ja ikimuistoinen.


In the morning we ate some breakfast: omelet, orange juice and coffee. After the breakfast we drove to the Entoto mountains where we visited a small museum and old Kings Palace. We saw various churches and people praying in front of them, Sunday is a saint so most of the stores are closed. The view was amazing and we saw the city of Addis Abeba.

When we arrived from the mountains we visited National Museum of Etiopia. There were lots of historical items. The tour in the museum was a time travel trough Ethiopian history and culture.
After lunch we went to a near hotel to swim. The water was very cold but refreshing.

After swimming we went back to the Lido hotel and prepared ourselves to African evening. The restaurant was beautiful and decorated in African style with low tables and leather seats, wall paintings and incense smoke. The evening was very pleasant and lovely and we will all remember the night for the rest of our lives.

- Jenny & Annemari

It (was) friday, friday... PERJANTAI.

At Friday we visited in NIB and Tena Kebena. They’re organizations working with youth.

First we went to NIB and we familiarized their organization. Their history was interesting and it was good to notice that they are serious about their work. They’re growing woods and mushrooms with youngsters.

After NIB we went to Tena Kebena. They told us about their operation and then they show us their gardening. Tena Kebena was a good place and people were nice.

Funny that Finland’s and Ethiopia’s youth work is very same and still so different! Our group learned very much - thanks for NIB and Tena Kebena!

* * * * *

Kävimme perjantaina tutustumassa pariin nuorisotyötä ylläpitävään kohteeseen: NIB ja Tena Kebena. Huomattiin, että vaikka Suomen ja Etiopian nuorisotyö toteutetaan eri tavalla, niin silti on samat tavoitteet.

Ensimmäiseksi kävimme NIB:ssä. Ajomatka sinne oli hieman arveluttava ja huomasimme paikan olevan aika syrjässä – joten pientä epäluuloa oli ilmassa. Päästyämme kuitenkin NIB-paikkaa ympyröivän peltiaidan sisäpuolelle ennakkoluulot haihtuivat. Ainakin minulla, mahtavalla Hennalla. Järjestönä NIB keskittyy puiden ja sienien kasvattamiseen nuorison kanssa. Aktiivisia jäseniä heillä on noin neljäkymmentä ja vähemmän aktiivisia noin tuhat (tai sata, en muista). Kiertelimme heidän lääniään ja saimme kuulla järjestön historiasta. Alun perin maapläntin tilalla oli ollut roskajätejuttukuoppa, mutta paikka oli putsattu ja tasattu ja hyvin siistiltähän se näytti. Päällimmäisenä mieleen minulle, eli Hennalle joka on kiva, jäi hienot ja jännät puut, jotka olivat PITKIÄ.

Pienoisen kahvittelumehuttelulimsattelun jälkeen siirryimme seuraavan järjestön (Tena Kebena) huomaan monen kilometrin päähän. Epäluulot kasvoivat jälleen edettyämme kivikkoista ja hyvin epäleveää tietä puuaitojen ja puutalojen välissä. Lopulta pääsimme perille ja saimme mukavaisen vastaanoton paikan johtohahmojen toivottaessa meidät tervetulleeksi. Vietimme aikaa heidän toimistossaan ja kävimme läpi heidän järjestöään: meille kerrottiin siitä ja saimme myös katsella pari videopätkää, jotka kertoivat paljon Tena Kebenan perustamisesta ja tavoitteista. Tena Kebena keskittyy NIB:n lailla kasvattamiseen - tällä kertaa kyseessä ei ollut sienet ja puut, vaan ihan peruskasvikset ja yrtit. He myös opettavat kierrättämistä. Heidän alueensa vaikutti aluksi pieneltä, mutta teoriaosuuden päätyttyä lähdimme kiertelemään heidän viljelyksiään ja ainakin minä, paljon ranskalaisia perunoita syövä Henna, totesin että aluehan on suuri: löytyi jalkapallokenttä (hiekkainen ja epätasainen, mutta kyllä siinä hyvin palloa mahtuu pelaamaan) ja kasvihuone ja kaikkea muuta hienoa. Suomeen verrattuna paikat olivat suht alkeelliset, mutta homma tuntui toimivan. Sovimme työpaja-päivät heille, joten tulemme myös tutustumaan heidän nuoriinsa (:

Hienoa oli huomata molemmista paikoista, että niitä oli todella RAKENNETTU ja tahto parempaan oli kova. Ainakin miusta, kunnioitettavasta Hennasta.

Ai niin, tärkein unohtui. No ei ehkä tärkein, mutta melkein tärkein. Kävimme myös leijonatarhassa ja nähtiin siellä myös APINOITA. Teki mieli silittää, mutta minä, Henna, en yltänyt. Ei kyllä muutkaan meiän porukasta.

Oli kiva päivä.

T. Ette Ikinä Arvaa

Torstaina/Thursday 16.2.

First in English: At Thursday, we visited our contacts in EYA and also this beautiful café, known as Green Café(five years ago it was dump area, but now there's this lovely café and a garden). We also moved from Ras Amba to Lido Hotel. It's small and mostly very quiet place. Even though we didn't do much, this was our second day in Ethiopia and there were lots of new things to see and learn.

Serafima: No niin, eli on tullut aika kirjoittaa mitä olemme täällä Etiopian mantereella saaneet aikaiseksi. Koska jaan Lauran kanssa huoneen, me kirjoitamme yhteisen tekstin torstaipäivästä, jolloin tapasimme ensimmäistä kertaa yhteistyökumppanimme Endurance Youth Associationista.

Laura: Samana päivänä muutimme ennen EYA:n vierailua Lido-hotelliin, mukavan pieneen ja rauhalliseen paikkaan.

Serafima: Kukon kieunta kuului jollain tavalla myös Ras-hotelliin, mutta vasta Lidossa me "onnekkaat", jotka asumme heti kukon kodin vieressä, olemme alkaneet herätä siitä. Pölyisyys on vetänyt ihmisiltä jonkin verran neniä tukkoon ja kutittanut kurkkua, mutta kurkkupastillit ja veden juominen auttavat siihenkin. EYA:lla saimme tutustuttua paikan johtajaan Grumiin, sekä työntekijöihin (Mekdes, Eyob). Heidän ystävällisyytensä ja iloisuutensa oli ylitsevuotavaa.

Laura: Muutenkin ihmiset täällä ovat olleet todella ystävällisiä. Huonompana puolena toki kaduilla on törmännyt välillä myös hyvin itsepintaisiin kerjäläisiin ja kodittomiin, mutta haittaa heistäkään ei ole suoranaisesti ollut.

Serafima: Huonompana puolena voisi mainita myös sen, että ruoka ei oikein maita näin kuumassa ja näin korkealla. Syötyä tulee 3-4 kertaa päivässä (tai 4-5), mutta ruokaa jää usein lautaselle, kun olo tuntuu täydeltä. Erityisen miellyttävinä kahvipaikkoina (etiopialainen kahvi on muuten todella vahvaa ja hyvää!) voisin mainita EYA:n yhteistyöpaikat, esimerkiksi Green Café.

Laura: Green Café on todellakin mainitsemisen ja vierailun arvoinen paikka. Vaikka kahvila on vilkkaan kadun varrella, niin silti paikan päällä on rauhallista ja ympäristö on mitä miellyttävin vihreä puutarha täynnä kauniita kukkia.

Serafima: Erityistä asiasta tekee sen, että vielä viisi vuotta sitten Green Café oli jätteidenkaatopaikka. EYA:n yhteistyökumppanit ovat tehneet muita vastaavia projekteja tehdäkseen Addis Abebasta hieman vihreämmän paikan. Viherhippinä olen innoissani asiasta. (Nauroimme, kun opettajamme silmät syttyivät uskomattoman innokkaaseen loisteeseen kun Grum ehdotti Green Cafeen menemistä. Heti paikalle saavuttuamme ymmärsin, miksi.)

Laura: Torstai-päivänä ei kauheasti ollut tekemistä, mutta koska torstai oli vasta toinen kokonainen päivä ja kulttuuri oli kaikille(toista opettajaamme lukuun ottamatta) aivan vieras nähtävää ja koettavaa oli aivan tarpeeksi päivälle.

Serafima: Väsymys oli pinnassa kaikilla, mutta ryhmän yleinen fiilis on ollut positiivinen (vaikka sammakkoja on heitelty itse kullekin ja itse kunkin toimesta). Toivomme että Suomessa on yhtä hyvät fiilikset! Meillä on paljon kuvia ja tarinoita kerrottavanamme, kun palaamme kotiin.

Hugs&Kisses,

Serafima

&

-Laura

Lauantai/Saturday

Moro moro =)

Launtaipäivä alkoi Hiltonissa käynnillä, porukka kävi netissä laittamassa kuulumisia ja osa taisi rahaakin vaihtaa. Tämän jälkeen lähdettiin shoppailemaan. Paikka jonne mentiin oli pitkä katu jonka molemmin puolin oli kojuja, joissa myytiin vaatteita ja koruja. Kojuja oli varmasti yli sata, mutta silti tuntui että jokaisessa kojussa oli samat kamat myynnissä. Porukat saivat ostettua tuliaisia ja jotain pientä itselleen =) Itsekin sain jo tuliastilin avattua ihan kiitettävästi. Shoppailun jälkeen mentiin syömään ravintolaan, jossa porukka söi injeraa. Injeran jälkeen käytiin vielä täydentämässä vähän vesivarastoja jonka jälkeen porukka lähti hotellille lepäilemään.

Terveisiä kaikille !

- Rasmus


Hello everyone !

Saturday was our relaxing day. We were shopping at the local marketplace. We get some souvenirs and also some traditional clothes. After that we ate some injera. After injera we drived back to the Lido Hotel and get some rest.

Cya later !

- Rasmus

Täällä jossain eteläisellä pallonpuoliskolla.

Kukaan ei ole vielä kokenut vuoristotautia. Eli täällähän me olemme, Addis Abebassa.

Tänään kävimme esitarkastamassa kaksi eri hotellia ja koimme myös palan Hiltonia, joka oli hieno, todellakin superhieno(näin Hennan sanoin). Mutta emme käyneet kuin vaihtamassa rahaa(uimareissua odotellessa - eli kävimme kurkkaamassa uima-allasta, mutta kuten sanonta kuuluu, katsoa saa, muttei koskea).

Kun vertaa Suomen liikennettä ja Etiopian liikennettä, niin ei enää tiedä, mitä voi sanoa liikenteeksi. Kaoottisuus on täällä tien päällä taidetta ja ajokorttiin pitää suorittaa(ehkä, luultavasti) Erillinen improvisaatio-osuus. Onneksi meillä on ammattitaitoiset kuskit.

Sää täällä oli ainakin näin ensimmäisenä päivänä pilvetön ja vaikka lämmintä oli, tuuli yllätti vilpoisuudellaan. Onneksi emme ole kuitenkaan täysin tyhmiä, vaan laitoimme kunnon kerrokset aurinkorasvaa ulos mennessämme.

Ruokakulttuuri on jännä. Tutulta kuulostavat ruoatkin ovat täällä hieman erilaisia ja yllättäviä. Mehuista suurin osa on koostumukseltaan kovin smoothiemaisia ja aidon hedelmän makuisia. Appelsiinimehu maistui täällä appelsiineilta, eikä siltä appelsiinimehulta, mitä olemme Suomessa tottuneet juomaan(Suomessa myytävät appelsiinit eivät edes maistu appelsiineilta).

Huomenna sitten hotellin vaihto ja vierailu EYA:lla.

Lämpimin terveisin,
Laura, Henna ja Sera

It's time for Africa!

WAKA WAKA!!!
Ensimmäinen päivä Etiopian auringon alla on takana päin. Eilen matkustimme koko päivän, ja laskeuduimme Addis Abeban kentälle ilta hämärässä. Väsyneinä ja hieman närkästyneinä jonotimme viisumeita tunnin verran lentokentällä. Jännitimme matkalaukkujemme puolesta, mutta siellä ne yksikseen hihnalla pyöri meitä oottamassa. Kuski saapui noutamaan meitä ja oli siinä autoon pakkaamista kun parikymmentä matkalaukkua survottiin pieneen takakonttiin. Onneksi mahduimme kaikki kyytiin, ettei tarvinnut ottaa Apostolin kyytiä.

Saavuimme määränpäähän, joka ei ollutkaan määränpäämme, mutta siis oli mutta ei ja niin ja näin. Yövyimme siis Ras Amba hotellissa, joka oli viihtyisä, mutta hieman budjetillemme liikaa. Siispä huomenna vaihdamme hyvin edulliseen motelliin.

Tänään heräsimme ja söimme aamupalan terassilla. Nautimme Addis Abeban maisemia, joita emme nähneet eilisen pimeyden takia. Odotimme aamiaisen jälkeen parisen tuntia kuskia hotellin edustalla, ja lähdimme sen jälkeen pienelle kaupunkiajelulle järkyttävään liikenteeseen ”se ajaa joka ei pelkää”. Haistelimme hieman tyyrimpää elämää, vieraillessamme Hilton hotellissa vaihtamassa euroja birreihin. Poistuimme Hiltonista miljonääreinä kohti ensimmäistä ateriaa. Pysyimme vielä turvallisissa pizzoissa ja pastoissa. Jospa huomenna herkuttelisimme kansallisruualla; injeralla.

Ajelimme ruuan jälkeen siksakkia kaupungilla etsien mahdollista yöpymispaikkaa tuleville päiville. Saavuttuamme hotellille takaisin hengähdimme hetken ja kokoonnuimme keskustelemaan tulevien päivien tapahtumista. Me opiskelijat lähdimme vielä haukkaamaan iltapalaa läheisen hotellin ravintolaan.

Huomenna tutustumme EYA:n järjestöön, esittelemme heille työpajamme ja alamme suunnittelemaan yhteistä projektia toteutettavaksi heidän kanssaan. Jäämme siis innolla odottelemaan tulevaa!

- Susi, Kettu ja Leijona

Ohessa osa aikataulusta Addis Abebassa

Action plan of North Karelia College Niittylahti in Ethiopia

16^thFeb-8March/2012

Workshop in Schools	Dates/time	Type of workshop	Notes	Representatives
Preparation meeting with different schools	It is good to have 30 minute discussion with each school as an introduction and to decide on the dates and preparation on 20th Feb/2012. Mr. Jussi can handle this.
Addis Hiwot primary school.	21 Feb	All		Ms. Tensay
Woira Primary School	Not yet decided	All		Ms.Aster
Keruz primary and secondary School	Not yet decided but confirmed	All		Mr.Mulugeta
Omega Primary and Secondary School	Not yet decide, but confirmed	All		Mr. Mengistu
Birhue Tesfa Primary School	25	Strengthen self esteem, Education through art Game and Health improvement, group work and roles		Mr.Nebyu Getachwe
Ewket Firay Secondary School	They need to make the w/shop after 3:00PM			Mr. Tadesse
Workshop in NGOs
Tena Kebena Association	The day is not decided. But they confirmed	Dance & Drama Learning by music, Education through art, Education through games	They have children youth club age ranges from 8-12 and above 16. You can conduct the trainings in two groups.	Mr. Alemayhu Akalu
NGO visit
Tena Kebena Asociation	17th Afternoon	Visit and planning meeting for the trainings.		Mr. Alemayhu Akalu
LIVE Addis organization OR NIB Association	17th Morning		LIVE Addis is NGO working on youth livelihood improvements. NIB is environmental association	Mr. Alemayhu Teshome(LIVE Addis Mr.Lemma (Live Addis)
Program with EYA
Introduction meeting	16th Feb, 2:00PM		With all EYA staff
Workshop with EYA target groups			Mekdes will arrange the groups
Prepare press release	In line activities		Sned short report about our cooperation and action to local news papers. So some writing will be there/	College and EYA
Final meeting	Will decide later		Reporting, experience sharing and future action.	College and EYA
Farewell			College, EYA staff, and other peoples invited by the college.	College and EYA